Vapunaatosta huolimatta meseen oli eksynyt muutamia innokkaita kurssilaisia. Itselleni mesetys on vielä aika uusi tuttavuus. Hankin kannettavan kotiin vanhan pöytäkoneen tilalle ja siinä sivussa rupesin perehtymään mesetyksen (ja skypetyksen) ihmeelliseen maailmaan.
Keskustelu vaihteli netin tietoturvasta ja siitä mitä kaikkea tietoa ihmisistä netistä löytyy, matkailuun ja rakkaimpiin kirjoihin sekä siihen mitä kelläkin on kirjahyllyssä.
Tekniikka toimi hyvin ja oli ihan kiva toimitella kurssilaisten kanssa. Löytyi yksi vanha opiskelukaverikin.
Mesetys on kyllä hyvä tapa pitää yhteyttä kavereihin ja tänään oli töissä puhetta, että sitä vois hyödyntää enemmän työkaverien välisessä viestinnässäkin. Ja tietysti myös muissa kirjastoissa olevien yhteistyökumppanien kanssa.
Mutta nyt vapun viettoon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kiva kuulla että teitä oli mesettämässä myös vappuaattona. Itselläni oli vakaa aikomus osallistua. Seurasimme sitten jäiden lähtöä ja lämmitimme rantasaunan ja ykskaks kello olikin seitsemän. Vähän harmitti, mutta jäiden näytelmä ,mikä muuten jatkuu edelleen, kyllä korvasi unohduksen. On se niin mahtavaa kun jäät jylisee, koski kohisee ja vesi nousee hurjaa vauhtia.
Västäräkkiä odotellaan.
Jäi minulla mesetys vappuna lyhyeen, mutta kiva kun selvisi tuo luokkakaveruus. Olet kovasti tehnyt tehtäviä. Hienoa. Minua on työllistänyt yläkerran remontti, joka on loppusuoralla. Nyt täytyy yrittää kunnostautua näissä tehtävissä.
t.Virpi
no oliko hauska mesettää... mulla on jääny ihan täysin toi mese tämän kurssin puitteissa, vaikka sitä käytänkin muuten joka päivä. :)
- sami
Olihan se ihan mielenkiintoista. Mutta en mäkään sen koommin oo niihin osallistunut. Muistan illalla tyyliin yheksältä aina että niin joo olis se mese taas tänään ollut.
Viime keskiviikkona (21.5.) osallistuin meseen toisen kerran. Tosin vain päivystyksen ohessa, joten kommentointi jäi hyvin vähälle. Yritin lukea kommentteja asiakkaiden palvelun välissä ja meinasi hermot mennä, kun aina kun joku kirjoitti uuden kommentin, niin se näyttö hyökkäsi siihen kohtaan eikä pysynyt siinä kohti missä mä olin lukemassa. Ärh.
Nyt mäkin pääsin vihdoin mesettämään sinne ryhmäkeskusteluun ja kun tehtäviin kuuluu kommentoida, niin pitäähän sitä tehtävät tehdä loppuun asti. Ja ollaanhan me töissä sitä vähän harrastettukin...
Lähetä kommentti